Hieman kuulumisia pitkästä aikaa

Tämä blogi jumittaa nyt vähän paikallaan! Haluaisin kirjoittaa niin monesta asiasta, etten oikein tiedä pitäisikö aloittaa kokonaan uusi blogi?!

Olen edelleen kummankin lapsen kanssa kotona, eikä Lenni aloita päiväkotia nyt tämän vuoden alussa! Hän on nyt vuoden ollut kotona minun ja Venlan kanssa ja ihanaa aikaa on ollut. Rakastan edelleen kotiäitinä olemista, eikä juuri koulunkäyntiinkään löydy motivaatiota..mutta se varmasti palaa vuoden sisällä. Mietin miten ikinä pystyn olemaan päivää erossa lapsistani kun se aika koittaa! Jokaisella pitäisi olla oikeus olla kotona niin kauan kun haluaa.. Nyt lapsilisää laskettiin ja myös vaasan kuntalisää. Kyllä varmasti olisi ihmisiä jotka kaipaavat töitä, niin että äidit saisivat olla kotona lasten kanssa, mahdollisimman pitkään!!

Tässä meidän tekemä jättilumiukko, joka lähti jo illalla kenottamaan ja aamuun menessä oli kaatunut.. Lenni oli mummolassa tämän päivän, joten saatiin Venlan kans korjattua ukko, niin että Lenni ei koko sortunutta ukkoa ehtinyt näkemään :D

Venla joka harjoittelee syömistä itse, näin onnellisena!

Oma kirjoitus asiasta, joka järkytti Suomea, eli äidistä joka surmasi lapsensa

Viittaan kirjoituksellani tähän linkkiin, http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288757133429.html 
eli Ulla Appelsinin kirjoitukseen, "Uupunut äiti ei tapa".
Teksti on kirjoitettu niin hyvin, juuri niinkuin tämä asia on, myös omasta mielestäni. Teksi oli vain niin pitkä, että moni ei ehkä jaksanut lukea sitä kokoanaan tai huolella, joten ehkä tärkein pointti jäi huomaamatta. Siksi ajattelin kirjoittaa tästä omaan blogiini, lainaten hieman Appelsinin kirjoitusta. Osa on ihan omia mielipiteitäni ja oivalluksia.

Tässä kerrotaan siitä että normaali uupunut äiti ei tapa, pitää siis olla joku persoonallisuus häiriö, tämä oli kaikille jotka puolustelevat, tätä kamalaa naisen tekoa!
Oireet on hyvä huomata ajoissa, mutta pelkkä uupumus ei muuta äidinrakkautta!
Nämä ihmiset on syytä löytää ajoissa, mutta pitää keskittyä niihin oikeisiin oireisiin, eli narsismiin ja psykopaattisiin oireisiin, ei uupumukseen ja masennukseen!
Kirjoituksessa Appelsin kertoo siitä, miksei ihminen joka on narsistinen hae apua, silloin kun sitä tarvisi, ja menee sitten näin pitkälle, että surmaa omat lapsensa..
Eli hän on liian ylpeä hakemaan apua koska näyttäisi itse huonolta muiden silmissä, ja oma perhe on vaan pelinappuloita tämän sairaassa maailmassa!
Narsistisella ihmisellä on vain oma itsensä huomion keskipisteenä, hän suorittaa ja hakee positiivista loistoa perheen ja läheisten kautta, hän näkee omat onnistumisensa ja epäonnistumisensa esim. omassa perheessä, ja negatiivinen huomio on aina häneltä itseltään pois, joten siitä pitää pästä eroon, keinolla millä hyvänsä.
Eli tässä on sairas ihminen kyseessä.
Tästä voisi siis huolestua, jos ihminen ei suostu hakemaan apua, vaikka tilanne sitä selkeästi vaatii! Voisin tässä lisätä että rohkeus on hakea apua, ei yrittää olla vahva, jos perhe jo kärsii, (tai läheiset)!! 

Neuvolassa seurataan ainakin osin äidin psyykkistä hyvinvointia vauvan saannin jälkeen, estämään nämä raskauden ja synnytyksen jälkeiset masennukset, joissa yritetään estää sitä, että äiti tappaa lapsen heti syntymän jälkeen(psykoostista johtuen), mutta enemmän pitäisi kyllä panostaa äitien psyykkiseen jaksamiseen vielä pitkään lapsen syntymästä!
Itse kysyin neuvolassa viimeksi kun olin synnyttänyt ja kävin jälkitarkastuksessa, että minne sitten kuulun jos esim 4 kuukautta myöhemmin huomaan että alan masentua? Neuvola täti vastasi vain että jaa-a, hyvä kysymys, sitten et ainakaan enää kuulu äitiysneuvolan puolelle.. Hän kyllä harmitteli samalla sitä, ettei resurssit riitä tukemaan äitejä niin pitkälle. Samalla perheneuvoloihin saa jonottaa monta kuukautta.
Onhan se Suomessa huomattu, että täällä panostetaan ihan eri asioihin, kuin ihmisen hyvinvointiin, eli läheiset on ne joiden pitää puuttua jos huolestuvat jonkun perhe tilanteesta.
Valitettavasti edes yksi puuttuminen ei riitä, onhan näitä tapauksia kun lastensuojeluilmoituksia on tehty, eikä asialle tehdä juuri mitään :(
Tärkeintä olisi että jokaisella perheellä on tukiverkosta joka välittää ja auttaa silloin kun sitä tarvitaan.

Helteet helpotti ja ajatus kulkee taas

Iltapuurosotku

Vuosi vierähtänyt vauhdilla! Alle 2 viikkoa, niin Venla täyttää jo 1 vuoden! Ajattelin että voisi tilata kakun jostain, niin pääsis helpommalla, mutta oon aina leiponut Lennillekin kakun itse ja kyllähän siinä on enemmän tunnetta mukana, jos tekee itse!

Kesä on vierähtänyt melko väsyneissä merkeissä.. kauhukseni huomasin että rakastamani helteet, ei sovikaan enää minulle :`( En ole kertakaikkiaan jaksanut mitään ylimääräistä, ja huono äiti olen ollut! Omasta mielestäni, koska joo, pyrin täydellisyyteen, hyvä ei riitä, pitää olla tosi hyvä!!

Tuli mieleen päiväkodista asiaa!
Lenni on nyt 4 1/2 vuotta ja hän on vielä tämän syksyn kotona minun ja Venlan kanssa.
Haluan että hän on kotona, tykkään olla lasteni kanssa, ehkä vähän liikaakin joskus.
Tässä asiani, eli jos laittaa lapsen hoitoon, sillon kun on itse kotona vauvan kanssa, haukutaan sitä että viedään hoitopaikka niiltä jotka oikeasti tarvitsevat hoitopaikkaa, mutta sitten kun haluaa pitää lapsen kotona, niin kommentti on se että riistää lapsen mahdollisuuden olla muiden lasten kanssa! Eli miten pitäisi tehdä?

Ollaanhan me tietenkin jotain tehty tänä kesänä :)
Tässä kuvapläjäys kerralla ;)

Rakas Lenni

Lenni aloitti futiksen <3

Sadetanssi ;)

Lennin treeneis

meitsi vähän taivuttaa :D

Rakkaat

Tästä uutisesta tuli mieleen oma kirjoitus asiaan liittyen. "Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo lasten leikkimisen vähentyneen. Leikkiminen on niin lasten kuin vanhempien mielestä lapsellista."

"Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kertoo lasten leikkimisen vähentyneen. Leikkiminen on niin lasten kuin vanhempien mielestä lapsellista."

http://m.iltasanomat.fi/perhe/art-1288621361623.html?ref=og-ref-m.facebook.com

Voisko johtua siitä että vanhemmilla ei nykyään oo aikaa, tai ei osaa pysähtyä ja miettiä miltä tuntuu olla lapsi!?
Mä ainakin mietin päivittäin minkälaista oli olla pikkutyttö, mistä tykkäsin ja mikä sai mut onnelliseks ja se oli just leikkiminen ilman minkäänlaista tiettyä päämäärää. Jos itselläni ei olisi ollut kykyä leikkiä pienenä, en tiedä kuinka olisin selvinnyt esim. vanhempien erosta ja siitä henkisesti raskaasta ajasta joka siitä seurasi.
Leikki on lapselle terapeuttista ja tärkeää ja miksi kukaan aikuinen haluis määräillä mitä lapsi saa leikkiä, siis mikä on lapsellista ja mikä ei.
Huomaan kyllä itsekin että joskus ahdistaa kun ei omasta mielestä ole tekemistä ja tuntuu että pitää väkisin keksiä jotain, mutta sitten on ihana huomata kun oma lapsi onkin ihan itse keksinyt leikin ja uppoutunut leikin maailmaan ihan täysin. Siinä tajuaa että ei aina tosiaan tarvi olla kehittelemässä mitään, vaan lapsi osaa kyllä itse leikkiä jos siihen antaa mahdollisuuden heti pienestä.
Tärkeetähän on antaa ne oikeat työkalut heti pienestä, eli antaa lapselle mahdollisuus nähdä erilaisia leikkimuotoja,lautapelejä, palloleikkejä, leikkipuistoja, musiikkkia, pyöräilyä jnp. Siinä lapsi oppii tuntemaan omat mielenkiinnon kohteet ja kehittämään itseluottamustaan.
Tähän tarvitaan vanhemman apua, joka on mun mielestä jokasen vanhemman velvollisuus!
Kaverit ja lähiympäristön normit edesauttavat tietenkin kans, esim. tuli heti mieleen meidän ihanat naapurit joilla on samanlaiset arvot lapsen kasvatuksessa kuin meillä.
Lapsia pitää myös ohjata välillä, eikä vain jättää muiden vastuulle, mitä monet kyllä valitettavasti tekevät. Eli jättää lapsen vartioimatta ja menee itse tekemään jotain "kivaa" ja rentouttavaa. Monessa paikassa pitää oikein erikseen neuvoa kyltillä vanhempia vahtimaan lapsiaan, koska muuten he eivät tätä ymmärrä.
Tottakai lapsi saa joskus pelata jotain nykyajan pelejä, koska se tietenkin kiehtoo, kun sitä joka paikassa tuputetaan, mutta rajallisesti.
Lopuksi vielä, jos seura saa lapsen käyttäytymään ihan eri tavalla kuin kotona opetetaan, neuvoisin oikeesti miettimään pari kertaa kannattaako lapsen leikkiä sellaisten lasten seurassa.

Kuvia mussukoista

Jos ennenvanhaa opetettiin, että omia lapsia ei saa kehua, niin meillä se ei pidä paikkaansa. Meidän lapset on niin ihania, että ei voi kuin ihailla sitä että on saanut jotain näin hienoa aikaan <3

Haaste ja haastetut, tulee hieman myöhässä!!

Sain haasteen! Kiitos "Palaneen pullan tuoksuinen arki"!

Haasteen sisältö on seuraava: 
1.Haastettu kertoo 11 asiaa itsestään.
2. Haastettu vastaa haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastettu keksii 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastettu valitsee 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Haastettu kertoo kenet on haastanut.

Kerron nyt 11 asiaa itsestäni:

1. En ole käynyt töissä yli neljään vuoteen, jos lasten hoitoa kotona ei lasketa.
2. En tykännyt lapsista ennenkuin sain omia lapsia, ja nykyään rakastan kaikkia lapsia!
3.Ajattelen elämää päivittäin ja muistan joka hetkellä olla kiitollinen kaikesta mitä minulla on ja samalla pelkään päivittäin että kaikki tämä ihana viedään minulta.
4.Jos joku nauraa lähelläni, pelkään aina että he nauravat minulle!
5. Olen nettishoppailija ja ostan vaatteita, aivan liikaa.
6. En meikkaa oikestaan koskaan, arvostan luonnollista kauneutta!
7. Näen jokaisessa ihmisessä jotain hyvää, enkä osaa olla riidoissa tai vihainen kenellekään kauan.
8.Rakastan dekkareiden lukemista ja sitten näen painajaisia niistä öisin ;)
9. Siivoan ja järjestelen tavaroita jatkuvasti joka johtaa siihen etten ikinä löydä mitään asunnostamme.
10. Olen seurustellut saman miehen kanssa 17 vuotiaasta asti! Nyt olen 29 vuotta.
11. Olen sokerihiiri, syön karkkia päivittäin ja leivonnaisia aina kun mieli tekee!

Sitten vastaan 11 kysymykseen:
1. Tykkäätkö hyppiä trampoliinilla?
Tykkään pomppimishetkellä ja samalla en, koska pää tulee kipeäksi.
2. Pahin leivontamokasi?
Tein kerran muffineja jotka täytin vaahtokarkeilla. Vaahtokarkki paloi muffinin sisään ja ne meni ihan pilalle.
3. Syötkö eineksiä?
Syön joskus jos en ehdi laittaa ruokaa ja aina jää tosi syyllinen olo. Hävettää jo kassalla maksaessa eineksiä
4. Kappale, joka kuvaa päivääsi?
Tää oli vaikee, öö meillä on soinut Hevisaurus koko päivän, nii ehkä sit Tonttuhevi ;)
5. Olisitko mielummin hyttynen vai kärpänen?
Kärpänen
6. Pitääkö paikallisbussista lähtiessä kiittää?
Joo pitää kiittää, jos kuski on ajanut asiallisesti
7. Miksi bloggaat?
Bloggaan koska tykkään kirjata ylös tapahtumia ja lukea niitä myöhemmin! Kirjoitin nuorena aina päiväkirjaa.
8. Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?
Puoliksi tyhjä
9. Miten aiot juhlia vappua?
Grillaamalla
10. Porkkanakakku vai juustokakku?
Rakastan juustokakkua ja olen ihan hulluna porkkanakakkuun (eilen söin yksin kokonaisen porkkanakakun) sitruunajustokakku taitaa viedä voiton kuitenkin.
11. Mikä on elämän tarkoitus?
Tehdä asoita jotka tuntuvat hyvältä ja tuo hyvää mieltä ja sisältöä elämään. Minun kohdallani lapset ja mies ovat elämäni tarkoitus


Sitten haastan 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

Omat kysymykseni seuraaville:
1. Jakku/pikkutakki vai nahkatakki?
2. Farkut vai hame/mekko?
3. Kotiruoka vai pikaruoka?
4. Mikä on kuntoiluvinkkisi, eli millä pidät fyysistä kuntoasi yllä?
5. Mitä mieltä olet lehtien laihdutusvinkeistä?
6. Oletko ikuinen laihduttaja?
7. Mitä et voi sietää?
8. Salainen paha?
9. Haave ammatti, jos saisit olla mitä vaan?
10. Bloggaatko "aitona" omana itsenäsi?
11. Missä olet 10 vuoden päästä?


Wannabe doll
http://laatuaelamaan.blogspot.fi
taaonmiunelamaani
Temperamenttinen lapsi
Fit or jealous
My Little Big World
Aseksuaalin suusta
My Life (His) Rules - iiw
by milla maria
Kirppunen ja minä: Vähän minusta
nnettass

8 kuukautinen vauva ei nuku ja nythän me aletaan nukkumaan!!

Heippa pitkästä aikaa!
Meillä on ollut aivan katastrofaalisia öitä monta viikkoa putkeen!
Ajattelin viime viikolla, että nyt hieman ensiapua mieheltä, eli hän saa olla yhden yön Venlan kans!
Heräsin kello 00.00 ja tuntui että nyt on kyllä ihmeellinen olo..meni vartti ja bläääh, lensi laatta! Nojoo, se yö meni noroviruksen kourissa :(
Sitten päivällä oli Lennin vuoro..
Selvittiin taudista, mutta yöt jatkui huonona!
Luin neuvoja netistä..
- ota vauva viereen nukkumaan, näin kaikki nukkuu paremmin!
No minä otin Venlaa viereen!
Ei mennyt kun pari yötä, niin tyttöhän keksi että "hei,tämähän olikin hyvä ja ihana juttu, mä alan valvomaan heti kello 22.30 ja pidän äitiä hereillä koko yön! Seukataan sängyssä ja otetaan välillä maitoa ja sit vähä torkutaan!"
Venla alkoi valvoa tunnin välein joka yö ja tämä äiti oli ihan sekaisin väsymyksestä!
Luin lisää hyviä neuvoja, joissa neuvottiin että ei missään nimessä unikoulua ja että vauvan ei ole turvallista nukuua yksin!!
No p*sk*t, mä päätin!! Tämä valvominen ei tee hyvää Venlan kehitykselle, eikä koko perheelle!

Tein niin radikaalin muutoksen kuin että:

-Venlan pinnasänky asennettiin Lennin huoneeseen.(Venla on nukkunut minun kanssa makkarissa matkasängyssä tähän mennessä)
-Laitoin ihanat pinnasängyn suojat ja petasin Venlalle roosat petivaatteet.

-Lennin peti meidän makkariin.
-Venla yksin Lennin huoneeseen yöksi ja ovi kiinni!

Eli kokonaan "maisemanvaihdos" nukkumajärjestelyyn ja Lenni äidin kans nukkumaan, Venla yksin tälläkertaa!

Ensimmäisenä yönä Venla itki hieman siellä huoneessa, kuuntelin että koska aloittaa sen hysteerisen kiljumisen jonka on aloittanut joka yö, kun ollaan nukuttu samassa huoneessa, mutta tätä ei tullut ollenkaan ja minun ei tarvinnut mennä rauhoittelemaan koko yönä, vaan hän
rauhottui itse sinne!
Seuraava yö, Venla nukkui koko yön ja minä kans :)
Kolmas yö, Venla heräsi kerran kello 04 aikaan ja menin rauhoittelemaan ja hän nukahti uudestaan.
Neljäs yö, Venla ei herännyt kertaakaan huutamaan ja sain taas nukkua.

Tässä Venla sitten on nukkunut yönsä paremmin. Mobileista on vain telineet jäljellä, ettei sänkyyn liitetä mitään leikkejä!

Siis oikeasti, päätin koittaa että onnistuuko, kun kaikki ns. hyvät keinot jo kokeiltu.. ja näin helposti onnistui! Vaikka nyt tulisi takapakkia, niin nämä pari yötä jotka olen saanut levätä, on auttanut huimasti jaksamiseen ja muistiin, ym mihin yövalvominen pidemmän päälle vaikuttaa.
Olen viimeksi nukkunut noin 9 kuukautta sitten 5 tuntia putkeen.

Lenni on aivan onnessa kun saa nukkua äidin kanssa välillä pitkästä aikaa ja hänkin on nukkunut paljon paremmin ja pidempään aamulla!

Jeps, tästä jatketaan.

Nyt on ollut hieman mustasukkaisuutta ilmassa Lennin ja Venlan välillä. Venla häiritsee Lennin leikkejä ja Venla osaa myös jo vaatia huomiota, jota hän haluaa varsinkin silloin jos Lenni on vaihteeksi äidin sylissä!

Äitienpäivä meni ihanasti ja muistin viime äitienpäivää jolloin kirjoitin tänne, että jos kaikki menee hyvin tänä äitienpäivänä olenkin kahden lapsen äiti, ja tästä hetkestä sain nauttia eilen ja viettää äitienpäivää kahden täydellisen lapsen äitinä. LOVE LOVE LOVE!!!